Kirjoituksia

Kunta on alusta - myös digitaloudelle!

Kunta on alusta - myös digitaloudelle! ·       Investointeja vai palveluja? ·       Ratikka on kasvun veturi ·       Työllisyyskäänne Tampereelle uusilla keinoilla ·       Kaupungit ovat kasvun kehtoja ·       Dynamo nimeltä Tampere ·       Kavu syntyy kaupungeissa ·       Työttömät pitäisi saada avuksi pakolaisten vastaanottoon ·       Korkeakoulujen raja-aidat kaadettava ·       Tampere haluaa olla tunnettu yritysystävällisyydestä ·       Rakkaudesta kulttuurikaupunkiin   


Olemme siirtymässä hurjaa vauhtia digitalouden aikakauteen. Se muuttaa koko talouden ja yhteiskunnan toimintaa, myös kuntien palveluja. Millainen on tulevaisuuden digitaalinen kunta?

Kunta on alusta - myös digitaloudelle!

Anna-Kaisa Ikosen blogi Verkkouutississa 14.7.2016
Digitaalisuus mahdollistaa monien palvelujen siirtämisen verkkoon. Kirjastojen luonne muuttuu, kun lehdet ja kirjat luetaan verkossa. Tietoa jakavasta kirjastosta voi tulla tietoa kaupunkilaisten kanssa tuottava alusta. Terveysasemien luonne muuttuu, kun potilaat käyvät nettilääkärissä. Jonot poistuvat, lääkärit keskittyvät vaikeampiin hoitoihin, ihmiset omahoitavat itseään yhdessä hyvinvointikeskuksissa. Opettajan työ ja tilan tarpeet muuttuvat, kun virtuaaliset opetusympäristöt yleistyvät. Oppiminen on yhdessä tekemistä ja osallistumista.
Digitalous mahdollistaa niin sanotun alustatalouden, tai jakamistalouden. Kuka hyvänsä voi tarjota autollaan taksikyydin tai kotinsa majapaikaksi turistille käyttämällä über- ja airbnb-palvelualustoja, tai perustaa lehden tai kaupan nettialustalle. Tämä ilmiö tulee laajentumaan monille aloille ja se voi muuttaa myös kuntien palveluja radikaalisti.
Sen sijaan että yritämme jarruttaa alusta- ja jakamistalouden leviämistä, meidän tulisi hyödyntää sitä kunnissa - ja säästää näin rahaa ja kehittää palveluja kuntalaisten tarpeisiin paremmin vastaaviksi.
Esimerkiksi koulut ja virastot voitaisiin avata yrittäjille 24/7 toimitiloiksi, kun ne nyt ovat illat ja viikonloput tyhjillään. Haja-asutusalueen joukkoliikenteeseen voitaisiin hakea uusia ratkaisuja kyläläisten kimppakyytipalveluista. Ikäihmisten kotiapuun voitaisiin saada lisää käsiä naapuriavun kautta. Omistettu auto voitaisiin korvata joissain tilanteissa yhteiskäyttöautoilla. Pysäköintipaikkojen riittävyyttä voitaisiin parantaa avaamalla pysäköintipaikkoja kaikkien käyttöön tarkoitukseen kehitetyn sovelluksen avulla unohtamatta kaupunkitiloja erilaisten tapahtumien mahdollistajana.  
Alustojen kehittäminen tällaisiin uusiin jakamistalouden palveluihin voisi vahvistaa kunnan vetovoimaa. Se voisi tuottaa uudenlaista yhteisöllisyyttä ja myös uusia yritysmahdollisuuksia. Kaupungin kannalta se voisi tehostaa resurssien käyttöä tai mahdollistaa palvelujen laajentamisen kustannuksia kasvattamatta.
Tämän kehityksen päässä häämöttää visio über-kunnasta, joka ei itse omista eikä tuota nykyisellä tavalla kaikkea, vaan tarjoaa hyviä alustoja kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen omille tavoille tuottaa palveluja ja hoitaa asioita yhdessä.


Investointeja vai palveluja?

Tampereella vallitsee suuruudenhulluus, rahaa ei ole, mutta isoja hankkeitahaalitaan.” Tällainen mielipide on jäänyt mieleeni jostain Tamperelaisen gallupista. Ymmärrän kadunmiehen huolen, sillä kaupungin talous on tappiollinen jo neljättä perättäistä vuotta. Miksi Tampere tässä tilanteessa toteuttaa sellaisia isoja hankkeita, kuten tunneli, ratikka tai kansi?

Anna-Kaisa Ikosen Tamperelainen-lehden blogi huhtikuussa 2016:
Kysymys on oikeutettu, ja siihen on myös hyvä vastaus. Investoinneilla halutaan varmistaa Tampereen elinvoimaisuus ja kasvu. Investoinnit luovat välittömiä työpaikkoja, mutta vielä tärkeämpää on, että ne synnyttävät kaupunkia, jonne uudet yritykset ja osaava työvoima haluavat sijoittua. Näin kaupungin verotulot kasvavat ja tuloilla voimme rahoittaa välttämättömiä hyvinvointipalveluja tulevaisuudessakin.
Tunneli, joka valmistuu etuajassa ensi syksynä, on työllistänyt noin 300 ihmistä neljäksi vuodeksi ja mahdollistaa 3500 ihmisen asuinalueen rakentamisen Ranta-Tampellaan. Kaupunki saa tontinmyyntituloja noin 60 miljoonaa euroa. Raitiotie mahdollistaa noin 7 miljardin euron yksityiset asuinrakentamisen investoinnit ratikkareitin varrelle. Suuri osa asuntotonteista syntyy kaupungin maalle ja kaupunki saa niistä maanmyynti- tai vuokratuloja. Kansi mahdollistaa yli 500 miljoonan euron investoinnit monitoimiareenaan, asumiseen ja liiketiloihin ja synnyttää noin 2000 työpaikkaa. Kaupungin osuus investoinneista on noin 10 prosenttia.
Tällaisia tuottavia investointeja kannattaa ja tulee tehdä vaikka lainarahalla.
Niin kuntataloudessa kuin kotitaloudessa on erotettava juoksevat käyttömenot kertaluonteisista investoinneista. Kotitaloudessa isoin investointi on asunto. Asunnon ostoon otetaan yleensä lainaa. Lainan suuruus mitoitetaan takaisinmaksukyvyn mukaan siten, että jokapäiväisen elämän tarpeet voidaan hoitaa. Niin tekee kaupunkikin.
Oletetaan, että kaupunki säästäisi 100 miljoonaa investointibudjetistaan lopettamalla niin sanotut isot hankkeet. Se pienentäisi vastaavalla määrällä lainanottotarvetta, mutta ei lisäisi euroakaan tuloja, joilla palvelut maksetaan. Taloutta se tasapainottaisi säästyvien korkomenojen verran. Nykyisellä korkotasolla ehkä 1 - 2 miljoonaa euroa.
Kaupungin käyttömenot, eli palvelujen juoksevat kustannukset, ovat noin 1,6 miljardia euroa vuodessa. Säästyvät korkomenot olisivat siis noin promille, yksi tuhannesosa, käyttömenoista. Se ei palvelutarpeitamme ratkaisisi. Sen sijaan 100 miljoonan euron investointien jättäminen tekemättä aiheuttaisi kaupungille moninkertaisen tulojen menetyksen saamatta jäävinä työpaikkoina, verotuloina ja maanmyyntituloina. Kaupungin kehittäminen hidastuisi, asukasluvun kasvu hiipuisi ja Tampereen vetovoima riskeerattaisiin.
Investointeja ja palveluita ei ole syytä nähdä vaihtoehtoina. Suomen kakkoskeskus tarvitsee molempia, eivätkä ne syö toisiaan.


Ratikka on kasvun veturi

- Anna-Kaisa Ikosen blogikirjoitus Verkkouutisissa 23.3.2016

Bergenin kaupunki Norjassa on Pohjoismaiden tuorein raitiotiekaupunki. Siellä valmistui ratikan ensimmäinen vaihe vuonna 2008 ja tänä vuonna valmistuu kolmas vaihe lentokentälle. Vaikutukset ovat olleet hämmästyttäviä.

Sain kuulla niistä Bergenin seudun elinkeinojohtajalta Ole Hopelta, joka vieraili Tampereella helmikuussa. Ole Hope kertoi olleensa aikaisemmin ratikan vastustaja, mutta muuttaneensa mieltään 180 astetta nähtyään raitiotien vaikutukset liikenteeseen ja kaupungin kasvuun.

Raitiotie nosti kuudessa vuodessa joukkoliikenteen matkustajamääriä 60 prosentilla. Toki siihen vaikuttivat myös bussiliikenteen tarjonnan lisääminen ja tietullit, millä Norjassa joukkoliikenneinvestointeja rahoitetaan. Autoliikenteen määrä sen sijaan on kääntynyt laskuun, mikä on puhdistanut vuorten välisessä laaksossa sijaitsevan Bergenin ilmaa.

Mutta eniten Ole Hope on hämmästynyt raitiotien aiheuttamasta kasvusykäyksestä. Raitiotielinjan varrelle on noussut asuntoja, palveluja ja liikealueita niin vauhdikkaasti, että nämä pääosin yksityiset investoinnit ylittävät jo 14-kertaisesti raitiotieinvestoinnin ja Bergenissä odotetaan investointien ylittävän tulevina vuosina 20-kertaisesti ratikkahankkeen kustannukset.

Moderni raitiotie on muuallakin havaittu olevan vähintään yhtä paljon kasvun alusta kuin joukkoliikennehanke. Sujuva, nopea ja miellyttävä ratikka houkuttelee asukkaita ja palveluyrityksiä pysäkkien ympäristöön. Se tiivistää ja eheyttää kaupunkirakennetta ja luo urbaania vetovoimaa sinnekin, missä aiemmin oli vain unohdettuja lähiöitä tai niiden vaisuja välialueita.

Kasvukeskuksille ratikka on suuri mahdollisuus rakentaa kestävää kaupunkia. Raitiotie yhdistää kasvavien kaupunkien ”kuumat pisteet”, hot spotit, kuten kampusalueet, keskustan kulttuurikohteet ja yritysalueet toisiinsa. Ei siis ihme, että 1980-luvun alun jälkeen Euroopassa on avattu tai suunnitteilla lähes 100 uutta raitiotiejärjestelmää.

Niiden joukossa ovat myös Tampereen, Turun ja pääkaupunkiseudun uudet ratikkalinjat.

Tampereella olemme laskeneet, että ensimmäisen raitiotien varrelle syntyy uusia asuntoja noin 7 miljardin euron arvosta. Lisäksi ratikkalinja yhdistää kasvavan keskustan ja yliopistojen laajentuvat kampusalueet sekä yliopistollisen sairaalan toisiinsa nopealla joukkoliikennevälineellä. Kiinteistöjen arvo kasvaa, täydennysrakentaminen vauhdittuu ja uusia alueita voidaan ottaa kaupunkikehityksen piiriin.

Valtiolla on hyvät perusteet kehittää uusia rahoitusinstrumentteja ratikkahankkeiden tueksi, esimerkkinä asuntorahaston varojen käyttäminen. Ratikka tuo rahat moninkertaisesti takaisin kaupunkien kasvun vauhdittajana. Tampereen ratikan on laskettu tuovan 77 asuntoa jokaista raitiotiehen investoitua miljoonaa kohden. Ratikka on kasvun veturi.


Anna-Kaisa Ikonen 14.2.2016

Työllisyyskäänne Tampereelle uusilla keinoilla

Kirjoitus Aamulehden puheenaihe-palstalla 

Pitkään korkeana jatkunut työttömyys on Tampereen vakavin ongelma. Perinteiset työllistämistoimet ovat tehottomia ongelman edessä. Työttömyyden taustalla on yhtäaikainen talouden taantuma ja rakennemuutos. Molemmat koettelevat teollisuudesta ja viennistä riippuvaista kaupunkiamme ja koko Pirkanmaata. Siksi tarvitsemme uusia ja luovia ratkaisuja ja sisukkuutta.

Pirkanmaalla oli joulukuun lopussa lähes 40 000 työtöntä työnhakijaa. Heistä tamperelaisia oli yli puolet, 21 356. Se on peräti 18,9 prosenttia kaupunkimme työvoimasta. 

Hallitus ja työmarkkinajärjestöt ratkovat parhaillaan maamme heikentyneen kilpailukyvyn ongelmia. Emme voi vain odotella näitä ratkaisuja, vaan meidän tulee yhdistää myös paikallisella tasolla voimamme työllisyyskäänteen aikaan saamiseksi.

Yrityksissä on paljon piileviä työllistämismahdollisuuksia, jotka on nostettava esille. Yrityksiltä vaaditaan myös ennakkoluulotonta uudistumista.

Elämme digitalouden ja internetin aikaa. Se muuttaa talouden dynamiikkaa murtaen perinteisiä alihankintaan perustuneita toimintamalleja, mutta myös mahdollistaen pk-yrityksillekin liiketoimintoja ja pääsyn globaaleille markkinoille. Nyt tarvitaan tiikerinloikkia.

On sanottu, ettei kaupunki voi synnyttää yritystoimintaa, mutta se voi kyllä estää sen syntymisen. Kaikenlaista byrokratiaa tuleekin vähentää ja esimerkiksi lisätä mahdollistavaa kaavoitusta.

Kaavoituksen merkitys näkyy Tampereen keskustahankkeen suunnitelmissa. Ne mahdollistavat 10 miljardin euron investoinnit, 15 000 uutta työpaikkaa ja 15 000 uutta asuntoa keskustaan vuoteen 2030 mennessä.

Tampereen kaupunki investoi viime vuonna yli 200 miljoonaa euroa ja teki erilaisia tavara- ja palveluhankintoja liki 600 miljoonalla eurolla. Isot hankkeet, kuten Rantatunneli, ratikka tai Monitoimiareena, ovat tärkeitä. Kehittämällä sosiaalisia ja ekologisia hankintakriteerejä ja innovatiivisia hankintoja voimme edistää paikallista työllisyyttä ja yrityskehitystä palvelu- ja kulttuuria unohtamatta.

Kaupunki onkin nähtävä yhä enemmän alustana ja kumppanina kaupunkilaisten, yhteisöjen ja yritysten kehittämistoiminnalle. Uusia keinoja tähän ovat mm. yrittäjyyskasvatus, kampusten avoimet innovaatioalustat ja innovaatioseteli.

Kampusareena, Kaupin Kampus, Mediapolis ja Uusi tehdas ovat oppilaitosten ja yritysten yhteiskehittämisen tiloja. Ne ovat uusien ideoiden jalostamoja ja startupien kehtoja ja kiihdyttämöitä. Kannustan myös perinteisiä yrityksiä käyttämään näitä alustoja.

OECD:n maaraportissa suositellaan innovaatiosetelin käyttöönottoa. Euroopassa on toiminnassa yli kymmenen menestyksekästä innovaatiosetelijärjestelmää. Setelien on todettu synnyttävän uusia työpaikkoja, investointeja ja liikevaihdon kasvua. Ne mahdollistavat nopeat kokeilut ja kehityshankkeiden valmistelun. Innovaatiosetelin avulla pk-yritykset voivat ilman byrokratiaa vauhdittaa uusien keksintöjen markkinoille pääsyä. Tredea Oy valmistelee parhaillaan innovaatiosetelin kehittämistä ja pilotointia.

Entä perusrakenteet? Työllisyydenhoito tulisi kokonaan siirtää kuntien vastuulle. Kunnille on jo vastuutettu pitkäaikaistyöttömyyden hoito. Niillä ei kuitenkaan ole juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa työllistymiseen ennen sitä.

Tampereen työllistämispalvelujen piirissä oli viime vuonna 4 632 asiakasta erilaisten toimenpiteiden piirissä. Valtion työllistämisrahojen väheneminen aiheutti sen, että esimerkiksi palkkatuettuun työn ja koulutukseen pääsi entistä vähemmän työttömiä.

Kaupungin oman työllisyyspaketin ansiosta yli kaksi vuotta työttömänä olleiden määrä saatiin laskuun. Sen sijaan yli vuoden työttömänä olleiden määrä kääntyi uudelleen kasvuun.

Kunnalliselle, seudullisesti toteutettavalle työllisyydenhoidolle on nyt sosiaalinen tilaus. Nykymalli yskii, kun toimivalta on valtiolla, mutta rahoitusvastuuta sysätään kunnille.

Suuret kaupunkiseudut ovat valmiita aloittamaan työllisyydenhoidon pilotoinnin jo vuonna 2017. Näin se voidaan kytkeä uuden elinvoimakaupungin kehittämiseen.

Pitäisikö Tampereella samalla toteuttaa perustulon kokeilu? Olemme siihen riittävän iso kaupunki, jotta tulokset olisivat luotettavia. Se tukisi työttömien mahdollisuuksia ottaa vastaan erilaisia töitä, kuten osa-aikatyötä, keikkatyötä tai erilaisia freelance-töitä ilman että etuudet heti katkeavat. 

Poikkeuksellinen tilanne vaatii poikkeuksellisia ratkaisuja ja rohkeutta hakea uusia ratkaisuja jopa perusrakenteisiin.


Kaupungit ovat kasvun kehtoja

Anna-Kaisa Ikonen: Kirjoitus Aamulehdessä 5.12.2016

Internetin aikakausi mahdollistaa etätyön ja myös tuotannon hajauttamisen. Silti väestön ja talouden kasvu näyttää keskittyvän suurimmille kaupunkiseuduille ja niiden välisille kasvukäytäville – ei vain Suomessa, vaan kaikkialla. Työvoima, koulutus, uudet yritykset, tutkimus ja innovaatiot keskittyvät suurille kaupunkiseuduille. Suomen 14 suurinta kaupunkiseutua ovat saaneet viiden viime vuoden aikana 157 000 uutta asukasta. Jos kehitys jatkuu samanlaisena, suurimmat kaupunkiseudut kasvavat 470 000 asukkaalla seuraavien 15 vuoden kuluessa. Vanhaan aikaan työntekijät muuttivat sinne, missä yritykset olivat. Tampereelle vaelsi maaseudulta työvoimaa puuvillatehtaisiin ja konepajoihin. Digitalouden aikana yritykset hakeutuvat sinne, missä työntekijät haluavat asua. Finlaysonin tehdasalueella Tampereella toimii kymmeniä luovien alojen, IT-alojen ja palvelualojen yrityksiä ja siellä käy töissä enemmän ihmisiä kuin puuvillatehtaan aikana konsanaan.  Vaikka tieto liikkuu bitteinä sekunneissa maailman ympäri, tuottavuus kasvaa eniten siellä, missä eri alojen osaajat kohtaavat. Siitä hyviä esimerkkejä ovat Finlaysonin alueella toimivat Uusi tehdas ja Demola. Ne ovat avoimia innovaatioympäristö ja joissa opiskelijat ja startupit kehittävät yritysten kanssa uusia tuotteita tai palveluja. Muuttoliiketutkija Timo Aro on laskenut, että Suomen kasvukäytävällä, eli Helsingin-Hämeenlinnan-Tampereen akselilla käy töissä yli 40 prosenttia koko maan työvoimasta. On tärkeä ymmärtää, että tämä johtuu talouden uudesta dynamiikasta. Tuottavuus syntyy osaamisen, kontaktien ja palvelujen yhteentörmäyksistä. Siihen kaupungit tarjoavat parhaat mahdollisuudet.

Tampereen seudulla väestönkasvua ohjataan keskustoihin. Kaupunki tiivistyy ja kasvaa sisäänpäin. Näin syntyy kaupunkimaista ympäristöä, joka mahdollistaa palveluyrittäjyyden menestymisen ja myös elävän kaupunkikulttuurin, kuten pop up -tapahtumat ja jakamistalouden monet muodot ravintolapäivineen kaikkineen. Virkeässä kaupungissa viihtyvät osaajat, joista yritykset kilpailevat.

Tampereella uudistetaan kampusalueita eläviksi kaupunkiympäristöiksi, joissa opetuksen ja tutkimuksen lisäksi on yrityksiä ja palveluja, ehkä asumistakin. Toivon, että myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulun yhdistyminen, eli Tampere 3, toteutuu. Uusi yliopisto olisi kansainvälisen tason vetovoimatekijä kaupungillemme.   Kaupunkien mahdollisuuksia luoda uutta kasvua on kiihdytettävä, ei kuihdutettava. Vetovoimaiset kaupunkiseudut luovat elinvoimaa myös ympäröivään maakuntaan. Kun sote-uudistuksessa yliopistollisille sairaaloille annetaan erityinen rooli erikoissairaanhoidon keskuksina, tulisi myös suurimmille yliopistokaupungeille antaa vahva rooli Suomen kasvun ja innovaatioiden keskuksina. Se, millaisia kehitysympäristöjä yliopistojen, yritysten ja kaupunkien yhteistyönä rakentuu, on ratkaisevaa hallituksen kärkihankkeiden, kuten digitalouden, teollisen internetin, biotalouden ja cleantechin onnistumiselle. Kaupungit ovat tulevaisuudessakin alueiden vetureita, kasvun kehtoja ja kiihdyttämöitä.


Dynamo nimeltä Tampere 

Kirjoitus julkaisu Tamperelainen-lehdessä 20.1.2017 

Tampereesta on viime vuosina tullut kaupunkikehityksen dynamo, joka kilpailee vain Helsingin kanssa, kuten tutkija Timo Aro äskettäin totesi. Voimme olla iloisia siitä, että tämä on huomattu valtiovallankin taholla ja olemme saaneet tukea suuriin hankkeisiimme. Isoja hankkeita ei kehitetä turhan päiten. Tampere kasvaa noin 2 000– 3 000 asukkaalla vuosittain. Lähes 100 000 uutta asukasta tulee Tampereen seudulle vuoteen 2040 mennessä. Kasvu näkyy voimakkaana asunto- ja liikerakentamisena eri puolilla kaupunkia. Kaupunginosia täydennysrakennetaan, mutta myös keskustaa, se näkyy vaikkapa Postin, Ratinan ja Anttilan kulmilla ja Itsenäisyydenkadulla. Tampereella on nyt imua. Jotta kasvu voidaan ottaa kestävästi vastaan, uudistamme kaupungin infraa ja palveluverkkoa. Energia- ja jätepuolella isoja investointeja ovat olleet Tammervoiman hyötyvoimalaitos, Sarankulman ja Hervannan biovoimalaitokset ja kaukokylmäverkko. Kasvu haastaa myös liikennettä. Kaupungin saavutettavuudesta kaikilla kulkuneuvoilla on haluttu pitää kiinni ja siksi on panostettu niin Rantatunneliin, ratikkaan kuin kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseen. Juuri nyt ongelmana on keskustan keskeneräinen katuverkko, kuten Ratapihankatu ja Vuolteenkatu sekä Naistenlahden eritasoliittymä. Ne – ja myös Näsinkallion eritasoliittymä – täytyy saada pian kuntoon, jotta työ- ja asiointiliikenne keskustaan sujuvoituu. Vastaavasti kasvu vaatii palveluverkon uudistamista. Lähitorit ja hyvinvointikeskukset ovat uusia palvelupisteitä, joihin yhdistetään sosiaali-, terveys-, kulttuuri- ja nuorisopalveluja. Digitalisaation avulla monet palvelut ovat jatkossa saatavilla 24/7. Erikoissairaanhoitoon on investoitu voimakkaasti ja yhteistyö Taysin ja Hatanpään välillä toimii entistä paremmin. Tampere on yhä monipuolisempi tapahtumien ja elämysten kaupunki. Isot urheilu- ja kulttuuritapahtumat, teatterit, museot ja filharmonia ovat vetäneet ennätysyleisöjä. Tampereella on pöhinää ympäri vuoden. Se on tärkeää, sillä urbaanit ihmiset hakeutuvat sinne, missä on mukavaa. Sen ovat huomanneet myös yrittäjät ja työnantajat. Uskon, että saamme vähitellen selätettyä myös isoimman haasteemme, korkean työttömyyden. Valoa näkyy jo tunnelin päässä. Varsinkin IT-alojen yrityksiä on tullut Tampereelle ja kasvuyritykset ovat palkanneet runsaasti uutta työvoimaa. Myös vientiteollisuudessa on vireyttä pitkästä aikaa. Smart Tampere -ohjelmalla vauhditamme tätä positiivista kehitystä. Iso voimavaramme on yliopistoissa ja muissa oppilaitoksissa. Olen iloinen siitä, että korkeakoulujen yhdistämishanke, Tampere 3, jatkuu pienen kompuroinnin jälkeen. Se on tärkein tulevaisuusinvestointimme.   Pormestari Anna-Kaisa Ikonen esittää valtiolle kumppanuutta, keskiössä yhdistyvä yliopisto, nopeat yhteydet ja kestävät asumisratkaisut – ratikkakin. 


Kasvu syntyy kaupungeissa 

Aamulehden Näkökulma 16.2.2017 Hallituksen tekemät linjaukset sote- ja aluehallinnosta muuttavat kuntien roolia radikaalisti. Erityisen suuri muutos on suurilla kaupunkiseuduilla, joiden tehtävistä iso osa siirtyy alueille. Kaupunkien rooli muuttuu, muttei heikkene. Kaupungit ovat tulevaisuudessakin alueiden vetureita, kasvun kehtoja ja kiihdyttämöitä. Kaupunkiseutujen merkitys talouden kasvulle kasvaa digitalisaation ja globaalin kilpailun myötä. Työvoima, koulutus, uudet yritykset, tutkimus ja innovaatiot, myös maahanmuuttajat, keskittyvät niille. Tampereen seutu kasvaa yli 4 000 asukkaalla vuodessa, eikä trendi näytä taittuvan tulevaisuudessa. Suomen 14 suurinta kaupunkiseutua ovat saaneet viiden viime vuoden aikana 157 000 uutta asukasta. Jos kehitys jatkuu samanlaisena, suurimmat kaupunkiseudut kasvavat 470 000 asukkaalla seuraavien 15 vuoden kuluessa. - Suomen taloudellisen menestyksen kannalta keskeiset kasvavat elinkeinoalat ovat sellaisia, että ne viihtyvät kaikkialla maailmassa parhaiten suurissa kaupungeissa, kirjoittavat Osmo Soininvaara ja Mikko Särelä EVA:n julkaisemassa pamfletissa Kaupunkien voitto . Tampereen seudun vetovoima perustuu juuri tällaisiin aloihin – esimerkkeinä mobiilit teknologiat, älykkäät koneet ja koko teollinen internet sekä terveyden, palveluiden ja luovuuden kasvavat alat. Miksi kaupunkien vetovoima vain kasvaa, vaikka digitalisaatio mahdollistaa periaatteessa etätyön ja tuotannon hajauttamisen? Digitaalisen talouden aikana yritykset muuttavat sinne, missä työntekijät viihtyvät. - Mukavat kaupungit menestyvät, Soininvaara ja Särelä toteavat tarkoittaen, että vaikka tieto liikkuu bitteinä sekunneissa maailman ympäri, tuottavuus kasvaa eniten siellä, missä eri alojen osaajat kohtaavat ja viihtyvät. Muuttoliiketutkija Timo Aro on laskenut, että Suomen kasvukäytävällä, eli Helsingin–Hämeenlinnan–Tampereen akselilla käy töissä yli 40 prosenttia koko maan työvoimasta. Helsingin, Tampereen ja Turun seudut ovat maamme taloudellisen kasvun kärkikolmio. Jos Suomen kartta piirretään bkt-alueiden mukaan, maakuntien pääkaupungit täyttävät lähes koko maan. Asia ilmenee oheisesta kuvasta, joka pohjautuu Tilastokeskuksen laskemiin lukuihin. On tärkeä ymmärtää, että tämä johtuu talouden uudesta dynamiikasta. Tuottavuus syntyy osaamisen, kontaktien ja palvelujen yhteentörmäyksistä. Siihen kaupungit tarjoavat parhaat alustat. Kaupunkien mahdollisuuksia luoda uutta kasvua on kiihdytettävä, ei kuihdutettava. Vetovoimaiset kaupunkiseudut luovat elinvoimaa myös ympäröivään maakuntaan. Miten Tampereen seutu voi jatkaa kasvua Suomen toiseksi suurimpana innovaatiokeskittymänä myös tulevaisuudessa? Esitän valtiolle kolme kumppanuushaastetta. 

1. Kehitetään yliopistokampuksista avoimia innovaatioympäristöjä. Tampereen ja koko maakunnan menestys riippuu yliopistojemme ja oppilaitostemme menestyksestä. Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhdistymishanke, Tampere3, näyttää suuntaa koko maan korkeakoulutuksen uudistamiselle. Siihen tarvitsemme valtion vahvan tuen. Tampereen seudulla on myös paljon osaavia käsiä työttömänä esimerkiksi ict-alan rakennemuutoksen takia. Tämä voidaan kääntää mahdollisuudeksi kehittämällä uusia digitalisaatioon, teolliseen internetiin ja hyvinvointiteknologiaan perustuvia liiketoimintoja ja kehitysympäristöjä. Tähän odotamme valtion rakennemuutostukea. 

2. Tehdään Helsingin ja Tampereen välisestä kasvukäytävästä älykkään liikkumisen, asumisen ja yrittämisen alusta. Nopeat junayhteydet ja tiheät taajamajunat Helsingin ja Tampereen välillä sekä suorat kansainväliset lentoyhteydet Tampereelta edistävät työvoiman liikkumista ja yritysten toimintaedellytyksiä. Nopeutetaan kaavoitusta pääradan asemanseuduilla, jotta nauhakaupunkien kasvu vauhdittuu. Toteutetaan 5G-verkko ja teollisen internetin vaatima infra yliopistokeskusten välillä. 

3. Mahdollistetaan Tampereen seudun kasvu monipuolisella asuntotuotannolla ja kestävillä liikenneratkaisuilla. Asuntorakentamiseen tarvitaan vauhditusta purkamalla lainsäädännöllisiä hidasteita ja kehittämällä kannustavia rahoitusmalleja. Tampereen seudun kunnat ovat sitoutuneet kaavoittamaan uusia asuntoja tehokkaan joukkoliikenteen vyöhykkeille ja Tampere valmistautuu raitiotien toteuttamiseen. Haluamme vauhtia myös Kansi ja areena -hankkeeseen ja Asemakeskuksen kehittämiseen. Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus eli MAL-sopimus on toiminut kumppanuuden hyvänä perustana, sen molemminpuolista sitovuutta tulee jatkossa vahvistaa. Kaupunkiseuduilla on jatkossakin vahva rooli maamme kilpailukyvyn, koulutuksen ja osaamisen, työllisyyden, maahanmuuton, palvelujen ja sujuvan liikkumisen kehittäjänä ja digitaalisen talouden edelläkävijänä. Se tulee ottaa huomioon, kun aluehallintoa ja valtionosuusjärjestelmää uudistetaan.  

 

Tampereen pormestari ehdottaa: Työttömät pitäisi saada avuksi pakolaisten vastaanottoon 

Aamulehti 24.9.2015 

Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok) toivoo valtiolta pikaisia toimia, jotta työttömiä saataisiin nykyistä joustavammin pestattua auttamaan turvapaikanhakijoiden vastaanotossa.Ikonen vastasi kuntajohtajille ja kunnanhallitusten puheenjohtajille lähetettyyn Aamulehden kyselyyn turvapaikanhakijoista.- Tampereen kaupunkiin on tullut tähän mennessä noin 700 henkilöä ja pyrimme vastaamaan hätään mahdollisuuksiemme mukaan. Tilat ja tarvikkeiden ja henkilöstön saatavuus asettavat meille tällä hetkellä kuitenkin erittäin suuria haasteita ja olemme pyytäneet apua naapurikunnilta tilanteesta selviämiseksi, Ikonen vastaa.Ikosen mukaan turvapaikanhakijoiden vastaanotossa on huutava pula auttavista käsistä. Samaan aikaan kaupungin työttömyys on korkealla.- Valtiolta toivoisin pikaisia toimia, jotta heidän käsiään saataisiin avuksi tilanteessa uudella joustavammalla tavalla. Olisi win-win-tilanne, kun yhteiskunta voisi samalla tarjota heille tekemisen mahdollisuuksia, Ikonen kirjoittaa vastauksessaan.   


Anna-Kaisa Ikonen Verkkouutisissa 9.9.2015: 

Korkeakoulujen raja-aidat kaadettava 

Me puhumme tuottavuudesta, tehostamisesta ja rakenteellisista uudistamisista. Me puhumme digitalisaatiosta ja kilpailukykyloikasta. Kaikki erinomaisen hyviä ja tarpeellisia avauksia, mutta on hyvä muistaa, mihin menestyksemme perustuu. Me olemme osaajia. Kun katson valtakunnallisia asioita Tampereen silmälaseilla, voin rehellisesti sanoa, että Tampereen seutu ei olisi Suomen toinen kasvukeskus ilman yliopistoja. Viime vuosisadan merkittävin elinkeino- ja kasvupoliittinen ratkaisu kaupungissamme oli yliopistojen perustaminen. Nyt olemme vastaavan uuden mahdollisuuden edessä. Tampereen kolme korkeakoulua – yliopisto, teknillinen yliopisto ja ammattikorkeakoulu – ovat yhdessä kehittämässä uudenlaista yliopistoa Suomeen. Tampere3-hanke on paitsi Tampereen, koko Suomen kannalta iso askel, osaamisen loikka. Uusi, Suomen toiseksi suurin yliopisto, tulee olemaan avoimista rajapinnoista ammentava monialainen ja globaalisti vetovoimainen tutkimus- ja oppimisympäristö. Tämä tukee hallitusohjelman osaamiseen ja koulutukseen liitettyjä tavoitteita – haluamme tukea suomalaisen yhteiskunnan uudistumista ja varmistaa, että Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa. Tampere3:n kaltainen tutkimus-, kehitys- ja innovaatioketjun poikkitieteellinen yhdistäminen on yksi asia, mutta yhtä merkittävää on sen tavoite mahdollistaa opiskelijoille entistä joustavammat opintopolut sekä sujuva eteneminen tutkintovaiheesta toiseen ja työelämään. Myös työelämään siirtymisen nopeuttaminen on hallitusohjelmassa esiin nostettu asia. Uskon, että tulevaisuudessa pienenä kansakuntana meidän kilpailuvalttimme on yhä enemmän osaaminen ja osaajien verkottuminen. Siksi meidän tulee ottaa rohkeita askeleita korkeakoulutuksemme uudistamisessa. Tampere3:n kantava ajatus on vastaaminen yhteiskunnan tuleviin muutoksiin. Esimerkiksi digitalouden uudet innovaatiot syntyvät juuri tieteiden välisissä rajapinnoissa. Rakennetun ympäristön ohjelmaan on visioitu yhdistettävän tekniikan, yhteiskuntatieteiden, ekologian ja talouden koulutusohjelmia. Terveyden tutkimukseen voidaan yhdistää terveyden, teknologian ja johtamisen koulutusta, jolloin tutkimus, innovaatiot ja niiden kaupallistaminen saavat vauhtia. Nämä vain muutamana esimerkkinä uudesta. Tampereen kaupunki ja korkeakoulut tekevät tiivistä yhteistyötä. Kaupunginvaltuustomme on päättänyt tukea korkeakoulujen yhdistymistä ja uusien kampusten ja innovaatioympäristöjen kehittämistä 1,3 miljoonalla eurolla. Haluamme edistää erityisesti Tampereen seudulla vahvoja osaamisalueita, kuten älykkäiden koneiden ja teollisen internetin kehitysympäristöjä, yliopistollisen sairaalan ympärille rakentuvaa Kaupin kampusta ja Tohlopin ympärille rakentuvaa luovien alojen Mediapolista. Jotta tällainen korkeakoulutuksen kehitysloikka onnistuu, se edellyttää lainsäädännön muutoksia yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintojen yhdistämisen mahdollistamiseksi. Tampereella ollaan vahvasti sitoutuneita viemään Tampere3-suunnitelmia eteenpäin. Yhteistä tahtoa ja innostusta tarvitaan myös valtakunnallisella tasolla. Osaamisen ja innovoinnin ympäristöissä on Suomen uuden nousun avaimet.     


Pormestari Ikonen Tampere-lehdessä 29.11.2015 

Tampere haluaa olla tunnettu yritysystävällisyydestä 

Vain yrittämällä saamme Suomen ja Tampereen menestymään. Tarvitsemme lisää yrittäjiä ja yrittäjähenkisyyttä. Pienimmissä yrityksissä syntyvät uudet työpaikat, kasvu- ja keskisuuret yritykset luovat vaurautta ja suuret  yritykset ovat verkostovetureita, sanoo pormestari Anna-Kaisa Ikonen Tampereen kaupunki on käynnistänyt yrittäjämyönteisyyden kehittämisen kokonaisuuden. Tavoitteena on olla kaupunki, joka on tunnettu yrittäjäystävällisyydestä. – Haluamme myös korjata niitä asioita, joista olemme saaneet yrityksiltä kriittistä palautetta ja yleensä nostaa yritysten näkökulman esiin. Yritysyhteistyön kehittämiseksi kootaan uusi kaupungin ja elinkeinoelämän yhteinen ryhmä, jolla tulee olemaan merkittävä rooli muun muassa strategisiin elinkeino-ohjelmiimme sekä vaikuttamisessa kaupungin elinkeinotoimintaan, Ikonen sanoo. Kaupungin päätöksentekoon tulee osaksi yritysvaikutusten arviointi, eli selvitetään miten päätökset vaikuttavat yritysten toimintaan. Kaupunki käsittelee monia yrityksiin vaikuttavia asioita, kuten kaavoja, lupia ja liikennettä. Tavoitteena on sujuvoittaa näiden käsittelyä. – Kaupunki on suuri tavaroiden ja palveluiden hankkija. Hankintatapoja kehitetään tiiviissä vuoropuhelussa yritysten kanssa, koska juuri sillä miten hankintoja tehdään, on suuri vaikutus yrityksille. Tampereella yritysten neuvontapalvelujen kokonaisuuden kehittämisvastuu on elinkeinoyhtiö Tredealla. Ikosen mukaan erityisesti palvelujen saavutettavuutta ja tunnettuutta on tarpeen vahvistaa ja koota yhteen. – Edistämme myös uusien yritysten ja työpaikkojen syntymistä kehittämällä innovaatiokeskittymiä ja -alustoja. Uusi Tehdas ja Demola ovat jo kansainvälisesti noteerattuja onnistuneita toimintamalleja. Meille on kehittymässä uusi media-alan ja luovien alojen keskus Mediapolis sekä hyvinvointi-alan Kaupin kampus keskussairaalan ympäristöön. Näissä yhdistyvät tutkimus, koulutus ja yrittäjyys. Hervannassa teknillisen yliopiston ympärillä toimii kehittyvä koneenrakennuksen Konela-keskittymä, Ikonen sanoo. Ikosen mielestä varsinkin nyt kun yleinen taloustilanne on vaikea ja työttömyys korkealla, on syytä kääntää jokainen kivi, jolla yritysten toimintaedellytyksiä voidaan parantaa. – Tampereella on kaikki edellytykset olla innostava näköalojen kaupunki yrityksille muun muassa sijaintinsa ja osaajien saatavuuden perusteella.       


Julkaistu 25.1.2017 Verkkouutisten blogissa 

Rakkaudesta kulttuurikaupunkiin 

Rakastan kulttuuria; vangitsevia kirjoja, teatterin hämyä, hyvää musiikkielämystä, iloa tuovaa lastenkulttuuria. Kaupunginjohtajankin roolissa kulttuuri on vallannut sydämeni. Tulevaisuuden kaupungissa sillä on yhä keskeisempi ja myös uusia muotoja saava merkitys. Tampereen, Helsingin, Turun ja monen muun kaupungin kulttuuritarjonnan kivijalkana ovat edelleen vahvat kulttuurilaitokset ja toimijat, mutta kaupungit vilisevät myös uusia rentoja tapahtumia. Ihmiset tapaavat toisiaan kaduilla, yllättävissä tapahtumissa ilman aikatauluja ja rutiineja. Ratkaisevaa eivät ole tilat tai instituutiot vaan iloinen tunnelma. Ravintolapäivä. Pop-up kahvilat. Taiteiden yö. Tapahtumien yö. Siivouspäivä. Street Party. Parkour. Kaupunginosien kirppispäivät. Väliaikaiset tilat. Mikä näitä ilmiöitä yhdistää? Ne ovat uutta kaupunkikulttuuria, jota kaupunkilaiset tuottavat omaehtoisesti. Ne ovat yhteisöllistä kulttuuria, joka luo kaupunkeihin identiteettiä, hauskaa yllättävyyttä ja uudenlaista vetovoimaa. Tampereella valmistellaan vanhan Lielahden tehdasalueen muuttamista asuinalueeksi. Uusi Hiedanrannan kaupunginosa toteutuu vasta vuosien päästä, mutta alue on jo nyt vilkkaassa käytössä. ”Väliaikainen Hiedanranta” on houkutellut käsityöläisiä, yrittäjiä ja kulttuuritapahtumia vanhoihin tehtaan ja kartanon rakennuksiin. Kesätapahtumaan osallistui tuhansia tamperelaisia ja paikka on saanut aivan omanlaisensa hengen. Tämä on yksi esimerkki uudesta kaupunkikulttuurista, jossa sisällön tuottavat kaupunkilaiset, yhteisöt ja yritykset. Kaupungin rooli on paljolti vain mahdollistaja ja koordinaattori. Se mitä kaupungilta eniten odotetaan, on kynnysten madaltaminen tai poistaminen kokonaan. Kaupungin byrokratia voi halutessaan tehokkaasti estää uuden kaupunkikulttuurin vaatimalla lupia, sulkemalla ovia ja nostamalla hintoja. Mutta kaupunki voi myös heittäytyä uuden kaupunkikulttuurin kätilöksi ja kumppaniksi avaamalla ovia, luottamalla ihmisiin ja suostumalla yhteistyöhön. Uusi kaupunkikulttuuri voi uudistaa myös vanhaa kaupunkikulttuuria. Museot, teatterit ja orkesterit löytävät uutta yleisöä kaduilta ja toreilta.  Tampereella ihmiset ovat ihastuneet, kun Filharmonia on järjestänyt avoimia puistokonsertteja. Äskettäin järjestetyt Tieteen Päivät veti Tampere-talon täyteen kaupunkilaisia. Vuoreksen kaupunginosan asukkaat nauttivat jatkuvasta taidenäyttelystä, sillä ympäristötaidetta löytyy asuintalojen rappukäytävistä ja katujen varsilta. Helsingissä taloyhtiöt ovat innostuneet teettämään muraaleja kokonaisten kerrostalojen seiniin. Uusi kaupunkikulttuuri on merkittävä lisä kaupunkien vetovoimaan. Nuoret aikuiset muuttavat sinne, missä tapahtuu ja on hauskaa. Monet osaamisalojen ja luovien alojen yritykset seuraavat perässä. Myös turistit nauttivat spontaaneista tapahtumista. Pelkkä kaunis arkkitehtuuri ei riitä, matkailijat haluavat kokea kaupungin hengen ja päästä osalliseksi kaupunkilaisten elämänmenosta. Myös uusi kaupunkikulttuuri saa vähitellen vakiintuneita muotoja ja osa siitä institutionaalistuu tai kaupallistuu. Pienistä ja spontaaneista katufestivaaleista, kuten Block Party ja Flow Festival on kasvanut jättimäisiä kesätapahtumia. Vapaaehtoisesti pyöritetyistä katukeittiöistä voi kasvaa menestyviä katuruokayrityksiä. Löylyn rakentaminen osoittaa, miten uuteen kaupunkikulttuuriin voidaan investoida markkinaehtoisesti. Tulevaisuuden kaupunkikulttuuri onkin elävä sekoitus alhaalta nousevaa spontaanisuutta, perinteisten taidelaitosten korkeakulttuuria ja myös kaupallisesti menestyviä kulttuurikonsepteja. Ne kaikki luovat kaupungin hengen.