Kaupungit ovat kasvun kehtoja

Kaupungit ovat kasvun kehtoja

Anna-Kaisa Ikonen: Kirjoitus Aamulehdessä 5.12.2016

Internetin aikakausi mahdollistaa etätyön ja myös tuotannon hajauttamisen. Silti väestön ja talouden kasvu näyttää keskittyvän suurimmille kaupunkiseuduille ja niiden välisille kasvukäytäville – ei vain Suomessa, vaan kaikkialla. Työvoima, koulutus, uudet yritykset, tutkimus ja innovaatiot keskittyvät suurille kaupunkiseuduille. Suomen 14 suurinta kaupunkiseutua ovat saaneet viiden viime vuoden aikana 157 000 uutta asukasta. Jos kehitys jatkuu samanlaisena, suurimmat kaupunkiseudut kasvavat 470 000 asukkaalla seuraavien 15 vuoden kuluessa. Vanhaan aikaan työntekijät muuttivat sinne, missä yritykset olivat. Tampereelle vaelsi maaseudulta työvoimaa puuvillatehtaisiin ja konepajoihin. Digitalouden aikana yritykset hakeutuvat sinne, missä työntekijät haluavat asua. Finlaysonin tehdasalueella Tampereella toimii kymmeniä luovien alojen, IT-alojen ja palvelualojen yrityksiä ja siellä käy töissä enemmän ihmisiä kuin puuvillatehtaan aikana konsanaan.  Vaikka tieto liikkuu bitteinä sekunneissa maailman ympäri, tuottavuus kasvaa eniten siellä, missä eri alojen osaajat kohtaavat. Siitä hyviä esimerkkejä ovat Finlaysonin alueella toimivat Uusi tehdas ja Demola. Ne ovat avoimia innovaatioympäristö ja joissa opiskelijat ja startupit kehittävät yritysten kanssa uusia tuotteita tai palveluja. Muuttoliiketutkija Timo Aro on laskenut, että Suomen kasvukäytävällä, eli Helsingin-Hämeenlinnan-Tampereen akselilla käy töissä yli 40 prosenttia koko maan työvoimasta. On tärkeä ymmärtää, että tämä johtuu talouden uudesta dynamiikasta. Tuottavuus syntyy osaamisen, kontaktien ja palvelujen yhteentörmäyksistä. Siihen kaupungit tarjoavat parhaat mahdollisuudet.

Tampereen seudulla väestönkasvua ohjataan keskustoihin. Kaupunki tiivistyy ja kasvaa sisäänpäin. Näin syntyy kaupunkimaista ympäristöä, joka mahdollistaa palveluyrittäjyyden menestymisen ja myös elävän kaupunkikulttuurin, kuten pop up -tapahtumat ja jakamistalouden monet muodot ravintolapäivineen kaikkineen. Virkeässä kaupungissa viihtyvät osaajat, joista yritykset kilpailevat.

Tampereella uudistetaan kampusalueita eläviksi kaupunkiympäristöiksi, joissa opetuksen ja tutkimuksen lisäksi on yrityksiä ja palveluja, ehkä asumistakin. Toivon, että myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulun yhdistyminen, eli Tampere 3, toteutuu. Uusi yliopisto olisi kansainvälisen tason vetovoimatekijä kaupungillemme.   Kaupunkien mahdollisuuksia luoda uutta kasvua on kiihdytettävä, ei kuihdutettava. Vetovoimaiset kaupunkiseudut luovat elinvoimaa myös ympäröivään maakuntaan. Kun sote-uudistuksessa yliopistollisille sairaaloille annetaan erityinen rooli erikoissairaanhoidon keskuksina, tulisi myös suurimmille yliopistokaupungeille antaa vahva rooli Suomen kasvun ja innovaatioiden keskuksina. Se, millaisia kehitysympäristöjä yliopistojen, yritysten ja kaupunkien yhteistyönä rakentuu, on ratkaisevaa hallituksen kärkihankkeiden, kuten digitalouden, teollisen internetin, biotalouden ja cleantechin onnistumiselle. Kaupungit ovat tulevaisuudessakin alueiden vetureita, kasvun kehtoja ja kiihdyttämöitä.