Kavu syntyy kaupungeissa

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen esittää valtiolle kumppanuutta, keskiössä yhdistyvä yliopisto, nopeat yhteydet ja kestävät asumisratkaisut – ratikkakin.

Kasvu syntyy kaupungeissa

Aamuelehden Näkökulma 16.2.2017

Hallituksen tekemät linjaukset sote- ja aluehallinnosta muuttavat kuntien roolia radikaalisti. Erityisen suuri muutos on suurilla kaupunkiseuduilla, joiden tehtävistä iso osa siirtyy alueille.
Kaupunkien rooli muuttuu, muttei heikkene. Kaupungit ovat tulevaisuudessakin alueiden vetureita, kasvun kehtoja ja kiihdyttämöitä.
Kaupunkiseutujen merkitys talouden kasvulle kasvaa digitalisaation ja globaalin kilpailun myötä. Työvoima, koulutus, uudet yritykset, tutkimus ja innovaatiot, myös maahanmuuttajat, keskittyvät niille.
Tampereen seutu kasvaa yli 4 000 asukkaalla vuodessa, eikä trendi näytä taittuvan tulevaisuudessa. Suomen 14 suurinta kaupunkiseutua ovat saaneet viiden viime vuoden aikana 157 000 uutta asukasta.
Jos kehitys jatkuu samanlaisena, suurimmat kaupunkiseudut kasvavat 470 000 asukkaalla seuraavien 15 vuoden kuluessa.
- Suomen taloudellisen menestyksen kannalta keskeiset kasvavat elinkeinoalat ovat sellaisia, että ne viihtyvät kaikkialla maailmassa parhaiten suurissa kaupungeissa, kirjoittavat Osmo Soininvaara ja Mikko Särelä EVA:n julkaisemassa pamfletissa Kaupunkien voitto .
Tampereen seudun vetovoima perustuu juuri tällaisiin aloihin – esimerkkeinä mobiilit teknologiat, älykkäät koneet ja koko teollinen internet sekä terveyden, palveluiden ja luovuuden kasvavat alat.
Miksi kaupunkien vetovoima vain kasvaa, vaikka digitalisaatio mahdollistaa periaatteessa etätyön ja tuotannon hajauttamisen? Digitaalisen talouden aikana yritykset muuttavat sinne, missä työntekijät viihtyvät.
- Mukavat kaupungit menestyvät, Soininvaara ja Särelä toteavat tarkoittaen, että vaikka tieto liikkuu bitteinä sekunneissa maailman ympäri, tuottavuus kasvaa eniten siellä, missä eri alojen osaajat kohtaavat ja viihtyvät.
Muuttoliiketutkija Timo Aro on laskenut, että Suomen kasvukäytävällä, eli Helsingin–Hämeenlinnan–Tampereen akselilla käy töissä yli 40 prosenttia koko maan työvoimasta.
Helsingin, Tampereen ja Turun seudut ovat maamme taloudellisen kasvun kärkikolmio. Jos Suomen kartta piirretään bkt-alueiden mukaan, maakuntien pääkaupungit täyttävät lähes koko maan. Asia ilmenee oheisesta kuvasta, joka pohjautuu Tilastokeskuksen laskemiin lukuihin.
On tärkeä ymmärtää, että tämä johtuu talouden uudesta dynamiikasta. Tuottavuus syntyy osaamisen, kontaktien ja palvelujen yhteentörmäyksistä. Siihen kaupungit tarjoavat parhaat alustat.
Kaupunkien mahdollisuuksia luoda uutta kasvua on kiihdytettävä, ei kuihdutettava. Vetovoimaiset kaupunkiseudut luovat elinvoimaa myös ympäröivään maakuntaan.
Miten Tampereen seutu voi jatkaa kasvua Suomen toiseksi suurimpana innovaatiokeskittymänä myös tulevaisuudessa?


Esitän valtiolle kolme kumppanuushaastetta.
1. Kehitetään yliopistokampuksista avoimia innovaatioympäristöjä.
Tampereen ja koko maakunnan menestys riippuu yliopistojemme ja oppilaitostemme menestyksestä.
Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhdistymishanke, Tampere3, näyttää suuntaa koko maan korkeakoulutuksen uudistamiselle.
Siihen tarvitsemme valtion vahvan tuen.
Tampereen seudulla on myös paljon osaavia käsiä työttömänä esimerkiksi ict-alan rakennemuutoksen takia. Tämä voidaan kääntää mahdollisuudeksi kehittämällä uusia digitalisaatioon, teolliseen internetiin ja hyvinvointiteknologiaan perustuvia liiketoimintoja ja kehitysympäristöjä.
Tähän odotamme valtion rakennemuutostukea.
2. Tehdään Helsingin ja Tampereen välisestä kasvukäytävästä älykkään liikkumisen, asumisen ja yrittämisen alusta.
Nopeat junayhteydet ja tiheät taajamajunat Helsingin ja Tampereen välillä sekä suorat kansainväliset lentoyhteydet Tampereelta edistävät työvoiman liikkumista ja yritysten toimintaedellytyksiä.
Nopeutetaan kaavoitusta pääradan asemanseuduilla, jotta nauhakaupunkien kasvu vauhdittuu. Toteutetaan 5G-verkko ja teollisen internetin vaatima infra yliopistokeskusten välillä.
3. Mahdollistetaan Tampereen seudun kasvu monipuolisella asuntotuotannolla ja kestävillä liikenneratkaisuilla.
Asuntorakentamiseen tarvitaan vauhditusta purkamalla lainsäädännöllisiä hidasteita ja kehittämällä kannustavia rahoitusmalleja.
Tampereen seudun kunnat ovat sitoutuneet kaavoittamaan uusia asuntoja tehokkaan joukkoliikenteen vyöhykkeille ja Tampere valmistautuu raitiotien toteuttamiseen.
Haluamme vauhtia myös Kansi ja areena -hankkeeseen ja Asemakeskuksen kehittämiseen.
Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus eli MAL-sopimus on toiminut kumppanuuden hyvänä perustana, sen molemminpuolista sitovuutta tulee jatkossa vahvistaa.
Kaupunkiseuduilla on jatkossakin vahva rooli maamme kilpailukyvyn, koulutuksen ja osaamisen, työllisyyden, maahanmuuton, palvelujen ja sujuvan liikkumisen kehittäjänä ja digitaalisen talouden edelläkävijänä.
Se tulee ottaa huomioon, kun aluehallintoa ja valtionosuusjärjestelmää uudistetaan.